E nukkui huonosti ja kiukutteli koko aamun. Muakin alkoi kiukuttaa ja olin jo varma, että koko päivä on pilalla.
Vietyäni E:n päiväkotiin lähdin itse ajamaan isäni luokse, ja mielialakin alkoi kohota - mikä voisikaan olla ihanampaa kuin syksyinen auringonpaiste ja kauniit peltomaisemat? Matkalla mies soitti, olin juuri minuuttia aiemmin ajanut ohi huoltoasemasta jossa hän istui työkaverin kanssa kahvilla. Piipahdin nopeasti siellä, ja mieliala parani entisestään nähdessäni ihanan, hyväntuulisen mieheni. Lopulta kävin Ärrällä, ja ette uskokaan miten hyväntuulinen myyjä siellä oli!
Nyt seison Ärrän pihassa, oli pakko päästä heti kertomaan kuinka tarttuvaa hyväntuulisuus on. Ei tietoakaan mistään aamukiukusta enää!
Rakastan syksyä.
Ihanaa, että päiväsi parani :)
VastaaPoista