En ole liiemmin jaksanut ajatella, ja kirjoittaminen vaatii niin hirveästi aivotyötä!
Isäinpäivä tuli ja meni, E oli askarrellut päiväkodissa lahjaksi oikein hienon pahvisen kravatin jota mies piti ylpenä kaulassaan koko päivän.
Olen pikkuhiljaa alkanut pohtimaan joulua. Taloudellinen tilanne aiheuttaa hieman päänvaivaa, mutta kieltäydyn ottamasta paineita. Ensimmäiset piparit tehtiin ja syötiin jo lokakuussa, ja koristeitakin on pikkuhiljaa ilmaantunut sisustukseen. Lahjaruljanssi alkaa olla hyvällä mallilla (ainakin ajatuksen tasolla) ja olenpa onnistunut haalimaan uusia joulukoristeitakin niiden tilalle, jotka eivä selvinneet kunniallisesti viime joulusta ja E:n uteliaisuudesta.
E on ollut paljon kotona arkipäivisin, sillä pyöräilymatkat ees taas ottavat pidemmän päälle aika koville ja ajokortin vanhennuttua olen väliaikaisesti kortiton. Kotipäivinä ollaan piirretty (alimman kuvan piirrä ja arvaa -leikistä kunnia kuuluu kylläkin miehelle), katsottu Mikki Hiiren kerhotaloa ja Pikku Kakkosta kyllästymiseen asti, leikitty ja tehty kaikkia kotijuttuja.
Kipu on pahentunut, järkyttävät kipuaallot palanneet ja iskias alkanut vaivaamaan toden teolla, erityisesti öisin. Voisi kai sanoa, että hermo on vähän kireellä =)
Psyykkiset oireet sitä vastoin ovat helpottuneet huomattavasti ja olen pitkästä aikaa jaksanut pitää yhteyttä ihmisiin! Paino on myös jatkanut nousua ja nyt ollaan jo melkein puolivälissä kohti normaalia!
Tämmöistä pikapäivitystä tällä kertaa, postattavaa riittäisi laidasta laitaan kunhan vaan kestäisin istua tarpeeksi pitkään =)
