keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Sekakuulumispostaus


Arkipäivät ovat menneet aika peruskaavalla, joko syömistä, treenaamista ja työnhakua tai puistoilua E:n kanssa. 

Loppuviikosta ylitin itseni ja pakotin pakokauhuisen itseni salille silloin kun siellä oli muitakin - oli pakko, kun en keksinyt enää tekosyitä, ja kyllä kannatti. Ehkä uskaltaudun sinne tälläkin viikolla, kun ei se niin kamalaa ollutkaan. (Okei, se on fysioterapian kuntosali, ja siellä kaikki muutkin ovat kuntouttamassa itseään, joten onhan se nyt aika naurettavaa kammoksua sinne menemistä.)

Saatiin ystävältä ylläripaketti, joka sisälsi meidän näköisiä juttuja joihin hän oli törmännyt käydessään läpi tavaroitaan muuttoa varten. Paketissa oli mm. kaulakoru E:lle ja mulle tuo ihana, kuvassakin näkyvä Hello Kitty -toppi.

Koska viimeiset ties kuinka monta viikonloppua ollaan ravattu ties missä, haluttiin pitää pieni hengähdystauko. Käytiin Linnanmäellä E:n vaarin ja mamman kanssa. Meillä kaikilla oli tosi hauskaa, erityisesti E:llä. Hämmästeltävää ja kummasteltavaa riitti, ja laitteet saivat aikaan ihania riemunkiljahduksia ja -kiherryksiä. Saatiin jopa muutama pieni kahdenkeskinen hetki miehen kanssa, kun isovanhemmat käyttivät E:tä laitteissa! Viikonloppuna saatiin myös muutama ihan kokonainen tunti kahdestaan (edellisestä kerrasta olikn jo useampi kuukausi), kun vietiin E pariksi tunniksi leikkimään serkkujensa kanssa. Olihan meillä juuri hääpäiväkin, joten oltiin niiiin ansaittu kahdenkeskistä aikaa. Ja kyllä, kerrankin viikonloppu oli leppoisa ja rentouttava, juuri sellainen kuin tarvittiinkin. 

Tänään E on kotona, koska en osannut aamulla päättää, onko hän flunssainen vai allerginen. Aamulla käytiin nuhanenän ja koiran kanssa yli tunnin mittaisella aamukävelyllä, nyt jumitan tietokoneella viidennen kahvikupillisen kanssa kun E katsoo Tuhkimoa. Illalla mennään vielä päiväkodin kevätjuhlaan, jos pieni vain suinkin jaksaa lähteä. Huomenna nukutaan koko päivä, tai ainakin toivossa on hyvä elää. 

Vähän ehkä nyt tämmöinen sekava postaus tällä kertaa, mutta hei - niin olen minäkin =)

lauantai 18. toukokuuta 2013

Pihapuuhia ja hattu

lippis - Anttila

Tältä meidän päivät näyttää! E saa nyt lomailla, sillä kesän työkuvioista ei ole vielä tietoa. Ollaan oltu paljon tuossa pihalla naapuruston muiden pienten kanssa, tai menty lähipuistoon, tai kävelylle. Eilen käytiin aamupäivällä K-mummin kanssa kahvilla ja hattuostoksilla ja omalle pihalle leikkimään päästiin vasta iltapäivällä. Tälle päivälle suunnittelin jonkinlaista eväsretkeä. Varmaan aika perusjuttuja, mutta vitsit että on ihanaa, kun pystyy tekemään jotain tällaista! 

torstai 16. toukokuuta 2013

Kesäkukat


Tulin vain pikaisesti vilauttamaan E:n kanssa kerättyä kukkakimppua! Oltiin taas tuntikaupalla ulkona ja olo on jo ihan tööt, mutta nyt vielä toisella silmällä Euroviisujen semifinaalia ja toisella Ruotsi-Kanadaa! 

maanantai 13. toukokuuta 2013

Äitienpäivää

Tämän vuoden äitienpäiväkorttiaskartelut =)



Eilen aamulla join aamukahvit sängyssä ja sain vihdoin avata paketin, jota olin jännittänyt jo ainakin keskiviikosta asti! Paketin avaaminen jännitti sen antajaakin, ja tyttö oli aivan onnessaan, kun papereista paljastui oikein hieno pannunalusta. =)

Käytiin pienellä kävelyllä kolmistaan, sitten lähdettiin viemään äitienpäiväkortteja. Hetki istuttiin miehen äidin luona ja lopulta vietiin ajoneuvointoilija-E katsomaan lähteviä lentokoneita. E oli niin intona, että hyppi ja pomppi ja kiljui ja taputti, ja selitti vielä tänään aamullakin isoista lentokoneista. 

Mulla olisi hei vaikka ja mitä kerrottavaa, mutta kauhea kiire koko ajan! 

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Kesämitta


Vielä kun joku vähän tasottais, oma kärsivällisyys loppui kesken. Onpahan ainakin parempi kuin se jäätävä kuollut leijonanharjareuhka!

tiistai 7. toukokuuta 2013

Kotipäiviä




Viimeisen viikon aikana E on ollut aika paljon arkipäiviä kotona, ihan vaan siksi koska se on ollut taas mahdollista. Ollaan oltu aika paljon ulkona ja nautiskeltu auringosta. Tästä mä tykkään!

torstai 2. toukokuuta 2013

Uusia tuulia

Mistähän sitä aloittaisi?

Kivut helpottivat, onneksi. Kai välilevynpullistuma vain oli ärtynyt jostain ja pikkuhiljaa rauhoittui, kun en tehnyt yhtään mitään. Nyt en ole enää viikkoon kävellyt pitkin seiniä, en kivun enkä lääkkeiden takia, ja ajatuskin rullaa taas jotenkuten. Hyvä niin, sillä en todellakaan olisi jaksanut taas yhtä kahdeksan kuukauden akuuttia kipuhelvettiä! 

Olen uskaltanut taas liikkua, ollaan käyty maltillisilla parin kilometrin kävelyillä ja olen selvinnyt niistä vain pienillä lonkkakivuilla ja tuntohäiriöillä. Kävin tänään fysioterapian kontrollikäynnillä, ja kyllä muuten huomasi, että tässä on pari viikkoa vain maattu! Selkä oli ihan tönkkö ja kunto pohjamudissa - joudun siis aloittamaan treenaamisen taas pohjalta. Käytiin läpi mun saliohjelmaa, ja sitä mun pitäisi nyt sitten toteuttaa pari kertaa viikossa. Onneksi fysioterapia tarjoaa salin, ettei mun tarvitse lähteä surkean kuntoni kanssa haparoivin liikkein minnekään superurheilijoiden sekaan. 

Tänään oli aika myös mielenterveystoimiston lääkärille. Koska mieliala on kohentunut huikeasti parin viime kuukauden aikana, en tarvitse masennuslääkitystä enkä terapiaa. Käyntejä sairaanhoitajan luona jatketaan ainakin kesän yli, mutta ei enää niin tiiviissä tahdissa. Eikä mun sairaslomaa ole tarpeen jatkaa toukokuun jälkeen, vaan saan mennä varovaisesti kokeilemaan, miltä työnteko maistuu pitkästä aikaa. 

Voin kertoa, että nyt jännittää ja vähän pelottaakin aika paljon!