Uusia tuulia

Mistähän sitä aloittaisi?

Kivut helpottivat, onneksi. Kai välilevynpullistuma vain oli ärtynyt jostain ja pikkuhiljaa rauhoittui, kun en tehnyt yhtään mitään. Nyt en ole enää viikkoon kävellyt pitkin seiniä, en kivun enkä lääkkeiden takia, ja ajatuskin rullaa taas jotenkuten. Hyvä niin, sillä en todellakaan olisi jaksanut taas yhtä kahdeksan kuukauden akuuttia kipuhelvettiä! 

Olen uskaltanut taas liikkua, ollaan käyty maltillisilla parin kilometrin kävelyillä ja olen selvinnyt niistä vain pienillä lonkkakivuilla ja tuntohäiriöillä. Kävin tänään fysioterapian kontrollikäynnillä, ja kyllä muuten huomasi, että tässä on pari viikkoa vain maattu! Selkä oli ihan tönkkö ja kunto pohjamudissa - joudun siis aloittamaan treenaamisen taas pohjalta. Käytiin läpi mun saliohjelmaa, ja sitä mun pitäisi nyt sitten toteuttaa pari kertaa viikossa. Onneksi fysioterapia tarjoaa salin, ettei mun tarvitse lähteä surkean kuntoni kanssa haparoivin liikkein minnekään superurheilijoiden sekaan. 

Tänään oli aika myös mielenterveystoimiston lääkärille. Koska mieliala on kohentunut huikeasti parin viime kuukauden aikana, en tarvitse masennuslääkitystä enkä terapiaa. Käyntejä sairaanhoitajan luona jatketaan ainakin kesän yli, mutta ei enää niin tiiviissä tahdissa. Eikä mun sairaslomaa ole tarpeen jatkaa toukokuun jälkeen, vaan saan mennä varovaisesti kokeilemaan, miltä työnteko maistuu pitkästä aikaa. 

Voin kertoa, että nyt jännittää ja vähän pelottaakin aika paljon!