Mitä minulle kuuluuuu?

Sairaslomaa on nyt takana kutakuinkin 4 viikkoa (enää 20 edessä!), ja tuntuu, että siitä on ollut jotain hyötyäkin. Yleisvointi on hieman parempi, sillä rasitusta on ollut paljon vähemmän. Olen varovaisesti alkanut tekemään taas kevyimpiä pilatesliikkeitä, eikä se satu enää kuten vielä pari viikkoa sitten, vaan tuntuu ihan hyvältä. 

Kuvituksena tällä kertaa E:n taannoiset junaleikit mummolassa =)

Olen alkanut myös pyöräilemään E:n kanssa. Vauhtihirmu tyttö tykkää niin mahdottomasti ja höpisee koko matkan omalla kielellään. Yksi parhaimpia juttuja pyöräilyyn liittyen on E:n mielestä varmaankin se, että pyörän kyydistä näkee autot niin paljon paremmin kuin auton takapenkiltä?

Koulukuviot ovat taas asteen selkeämpiä. Palaan siis kouluun 4. jakson alussa, eli helmikuussa, ja kun muut lähtevät työssäoppimaan 5. jakson ajaksi, minä suoritan sillä aikaa suuren osan missaamistani kursseista ja kirin muita aika paljon, syksyllä pitäisi olla taas suunnilleen mukana muun luokan menossa ja työssäoppimisen suoritan joskus myöhemmin - sen ei pitäisi olla mikään ongelma, koska periaatteessa mulla on vakituinen työpaikka jossa voin sen suorittaa. 

Ja olen jaksanut olla ihan hirveän sosiaalinen! Reilu viikko sitten oltiin Espoossa viettämässä iltaa, torstaina yksi ystävä kyläili tytärpuolensa kanssa (tytöillä on ikäeroa hieman alle puoli vuotta ja tykkäävät toisistaan ihan mahdottomasti!), perjantaina toinen ystävä poikkesi kahvilla juoruamassa ja vaihtamassa tavaroita, lauantaina nappasin pari muuta ystävää kyytiin ja ajettiin Lappeenrantaan viettämään iltaa ja yötä japanilaisittain.

Espoon reissusta (menomatka muutaman mutkan kautta 2h, ja itse ratin takana paluumatka 1h) tulin tosi kipeäksi, mutta suureksi yllätyksekseni matkat Lappeenrantaan ja takaisin, 3h suuntaansa ja minä siis kuskina, saivat aikaan vain jumiutuneet hartiat! Ehkä, ehkä tämä voisi olla pieni valonpilkahdus pitkän tunnelin päässä?

Mitä tähän voisi loppuun vielä sanoa? Paino nousee tasaista tahtia, parisuhde voi paremmin, mä voin päivä päivältä paremmin.