Pupu ja kuume

E:n rakas unipupu on ollut sairaslomalla kainalovamman takia kohta viikon päivät (ja koko sen ajan E on nukkunut todella huonosti, liekö näillä joku yhteys?), mutta tänään leikin vihdoinkin lääkäriä ja ompelin hatarilla harakanvarpailla haavan umpeen ja käden paikalleen. 

Unipupun serkku Taisto näemmä seikkailee edelleen jossain, toivottavasti raukka löytää tiensä takaisin kotiin vielä näinkin pitkän ajan jälkeen!

Tiedä sitten johtuuko syksystä vai siitä ettei mulla oikeastaan ole muuta kuin aikaa, olen ajautunut haaveilemaan ja haikailemaan. Kaksi vuotta sitten minulla ja miehellä oli salaisuus, jota ei vielä kovinkaan moni tiennyt, mulla oli jo ihan pienenpieni kasvava maha ja kaikki oli ihanalla tavalla kummallista. Voi kun saisikin kokea tuon kaiken uudestaan, vaan ei - ehkä sitten joskus.