Viime perjantaina oli viimeinen saikkupäivä. En siis ole enää työkyvytön, vaan työtön - jee! Toisaalta pieni, mutta toisaalta taas niin iso askel eteenpäin. Ainoa pikku miinus tässä on se, etten alkuun kykene kuin osa-aikatyöhön joten ilmeisesti en ole myöskään oikeutettu työttömyyspäivärahaan. Niin, ja toinen pikku miinus on se, etten voi tehdä ihan mitä tahansa duunia, joten tässä nyt sitten saattaa hetki vierähtää. Noh, töitä haen ahkerasti koko ajan, muutamaan kouluunkin olen hakenut ja työkkäriin on uusi aika parin viikon päästä, jolloin varmaankin perehdytään mun tilanteeseen syvemmin.
Koska mun kivut ovat helpottaneet joka suuntaan todella paljon, sain kipulääkäriltä luvan kokeilla ilman lääkkeitä olemista sillä niiden ei uskota olevan kovinkaan ratkaisija tekijä - toinen jee! Nyt on menossa kolmas päivä ilman, enkä ole huomannut minkäänlaisia vieroitusoireita tai muutosta pahempaan, ja toivottavasti tämä jatkuukin näin. Täytyy vain muistaa olla innostumatta liikaa.
Nyt, kun olen päässyt treenaamaan enemmän, olen huomannut, että oikea polvi tökkii pahasti ja sojottaa ihan väärään suuntaan. Treenin jälkeen (mutta vain silloin) iskias kiusaa aika pahasti. Noh, tänään pyysin fysioterapeuttia vilkaisemaan sitä ja laittamaan kinesioteipit, ja polvi pysyi heti paremmin kurissa. Eikä muuten sattunut treenin jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti