 |
| Kuten näkyy, huonoja öitä on tullut vietettyä enemmänkin. Ihan liikaa siis. Mutta ei se mitään, pandathan on tosi söpöjä? |
Tänään oli tarkoitus käydä aamulla juttelemassa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa ja iltapäivällä nähdä pitkästä aikaa vanhaa kaveria, mutta suunnitelmat meni uusiksi kun E päätti oksentaa koko eilisillan. Se tarkoittaa siis sitä, että ollaan taas vietetty päivä Disneyn klassikkoanimaatioiden parissa. Ei tietenkään ole E:n syytä, että vatsatauti iski, ja suunnitelmia on aina mahdollista siirtää - mutta mä olen niiiiiiin kypsä tähän sairastamiseen, koko ajan jompi kumpi meistä kipeänä. Olen valmis vaikka lyömään vetoa, kohta minäkin saan vatsataudin ja sitten halailen wc-pönttöä vähintään kaksi viikkoa.
Nukuin viime yön E:n vieressä, sillä pelkäsin, että raukka tukehtuu yöllä omaan oksennukseensa. Nukkumaanmeno vähän venähti, sillä unohduin juoruilemaan facebookissa. Yön nukuin parin tunnin pätkissä ja aamulla otin pienet torkut E:n katsoessa piirrettyjä. Arvatkaa vaan, löysikö tyttö sillä aikaa huulipunan? Sitä oli hienosti E:n huulissa ja silmäluomissa. Ja kaulassa, mahassa, hiuksissa, käsissä, varpaissa, vaatteissa, lattiassa, pöydässä, tuolissa, dvd-soittimessa, ovenkahvoissa, seinissä, jokaikisessä ovessa... Hyvä etten saanut sydänkohtausta herätessäni, unenpöpperöisenä ja silmälasittomana en meinaan ihan ensimmäisenä osannut ajatella, että kaikki kirkkaanpunainen metrin korkeuteen asti joka puolella ja vaikertavan taaperon päällä olisi vain huulipunaa. Huh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti